Paremmat päivät

Päivienhän pitäisi olla vakio mittaisia vai ovatko ne? Olen tässä lomaillessani pohtinut, miten joskus päivät ja viikot tuntuvat hujahtavan niin ettei huomaakaan. Kuitenkin jo nyt muutaman viikon lomailleena tuntuu, että aikaa riittää ja illalla ei tahdo muistaa, mitä sitä on aamulla tehnyt. Eikä viikonpäivilläkään ole merkitystä. On vain hyvä olo. Voi tietysti olla, että alkavaa dementiaa pukkaa.

Ehkä sitä on silloin vaan niin läsnä hetkessä ja nauttii asioista silloin kun ne tapahtuvat. Niin sen varmaan kuuluukin mennä. Ei eletä sitku joskus-, pitäisi -maailmassa vaan tässä ja nyt nauttien joka hetkestä kaikesta mitä näkee, kuulee, tuntee, haistaa, maistaa. On se sitten vaikka suhjuinen aamun kosteus, vieressä kouluun taivalta pikkumies ja uteliaasti puskissa suhaava koira tai herkullinen lounas hyvässä seurassa kanssa.

Ehkä se vaan on niin että ajalla ei ole merkitystä, vaan asioilla mitä ja miten teet on merkitystä. Läsnäoloa tässä hetkessä. Nauttimista elämästä. Onkohan tässä paikka, missä voi ottaa oppia kissoista.