Matka Haltille: Päivä 5 Pihtsusjärvi - Kuonjarjoki

Kotiin paluu alkoi jo polttelemaan. Tavoite oli nyt saavutettu ja paluumatka edessä. Viidennen päivän tavoitteeksi asetettiin, että ainakin Meekon ohi mennään. Ruska alkoi jo punertaa mustikan varvuissa ja maisemia katselin taas eri silmin kuin tulo matkalla. Olisikohan rinkan kevenemiselläkin ollut osuutta asiaan.

Siskon mies lähti jo edeltä, että ehtii Vuomakasjoelle kalastelemaan. Toki siskoni kanssakin tultiin aika haipakkaa. Mitäs siinä, kun matka on silkkaa alamäkeä. No kyllä niitä ylämäkiäkin matkalla riitti.

Vuomakasjoen rannalle pysähdyttiin evästämään ja samalla ehdin siinä ottaa kukkakuviakin, jotka tulomatkalla olivat jääneet vähemmälle. Tässä paikassa sattui vielä olemaan useamman sorttista kukkaa.

 Meekojärveä edeltävissä kivikoissa törmäsimme näihin hurmureihin. Niitä oli kivikossa useampia ja selvästi ne kävivät kurkkimassa, että mitäs ihmeitä nuo ovat. Eivät kyllä kauheasti ihmistä pelänneet. Lajimääritys on itseltä hiukan kesken. Sopuleita nämä eivät ehkä ole, kun värit ovat noin tasaiset, mutta olisivatko Lapin myyriä tai vastaavia.

Meekojärvellä siskoni ja siskonmies kävivät uimassa. Itse en tarennut, kävin vasta perillä Kuonjarjoella pesulla. Ensimmäiset porotkin näimme Meekojärven jälkeen. Pari isompaa laumaa sattui samoille alueille kanssamme. Kovasti kanssa ihmettelivät vaeltajia. Kamerani akkukin sanoi sopimuksensa irti näillä main. Kiirunoista saatiin kuvia onneksi järkkärikameraan. Yöksi majoituttiin Kuonjarjoen autiotuvan lämpöön. Voi kuinka mukavaa. Koko matkaankaan ei mennyt kuin kymmenen tuntia.